Narripodin blogi missä puhetta ja ajatuksia Jokereista, sekä yleisesti jääkiekkoa puhuttelevista aiheista

Liigaosakkeenhinta onko se suuri kupla ja rahastusta, sekä missä kunnossa Liiga on ja miten asiat tulisi korjata

Liigaosakkeenhinta ja Liigan arvo, onko Liiga suuri kupla ja puhallus missä ahneus ja rahastus ajaa urheilun, sekä kilpailullisuuden edelle sumentaen totuuden sen oikeasta arvosta?

Kupla ja huojuva natiseva korttitalo nimeltä Liiga

Narripodi on miettinyt Liigan uusinta ulostuloa mikä tällä kertaa koski Liigan osakkeen hintaa ja sitä miten realistinen tuo hinta on, sekä sitä mitä seuraamuksia pahimmillaan ilmoituksella on niin Liigalle kuin suomalaiselle jääkiekolle.

Liigaosakkeen hinta

Niin Liiga sitten tuli lopulta ulos tiedotteen kanssa kertoakseen mikä tulee olemaan heidän osakkeen hinta mikäli uusi joukkue Liigaan halajaa mukaan.

Monella sillä hetkellä lensi kahvit suusta tai meni väärään kurkkuun, kun tuo hinta 3,8 miljoonaa euroa kerrottiin kyllä luit oikein Liiga on määritellyt osakkeensa arvoksi viimeisimpien viikkojen aikana 3,8 miljoonaa euroa.

Nopeasti voi kukin tahollaan istua ja pohtia kuinka realistinen tuo hinta ja arvo on, kun alkaa miettimään Liigaa taaksepäin edellisen noin kymmenen vuoden aikajaksolla, sillä silloin tuohon asiaan saa hyvän ja kattavan perspektiivin.

Joten pohditaan seuraavaksi noita asioita ennen kuin enemmän otamme kantaa itse osakkeen arvoon

Kuten tuossa kerroimme on hyvä seurata aikaa noin kymmenenvuotta taaksepäin ja palata sieltä tähän päivään, siispä palataan kauteen 2013-2014 mikä oli Jokereiden viimeinen kausi Liigassa ennen KHL sarjaan lähtemistä.

Tuolloin Jokereiden kaikkien pelien yleisökeskiarvo oli n.13,3%:tia kaikkien Liigajoukkueiden kaikkien pelien yleisökeskiarvoista.

Joukkueittain joukkueiden kaikkien pelien yleisökeskiarvo kaudella 2013-2014 oli:

Jokerit: 9 252 (n.13.3%)
Blues: 4 890 (n.7%)
IFK: 6 763 (n.9,7%)
HPK: 3 598 (n.5,1%)
Ilves: 5 210 (n.7,5%)
JYP: 3 802 (n.5,5%)
Kalpa: 3 174 (n.4,5%)
Kärpät: 6 085 (n. 8,7%)
Lukko: 3 762 (n. 5,4%)
Pelicans: 3 995 (n.5,8%)
Saipa: 4 104 (n.5,9%)
Tappara: 5 685 (n. 8,2%)
TPS: 5 149 (n. 7,4%)
ÄSSÄT: 4 154 (n. 6%)

Yht. 69 623 katsojaa per ottelukierros kaikkien pelien yleisökeskiarvot yhteenlaskettuna.

Toisin sanoen kaudella 2013-2014 Jokereiden osus oli huomattavasti isoin ja siten myös Liigan arvoa ja mielenkiintoa selkeästi nostavin tekijä, sekä joukkue.

Tarkastellaan seuraavaksi lisää yleisömääriä ja sitä miten Jokereiden Liigasta poislähteminen vaikutti Liigan kiinnostavuuteen ja yleisömääriin.

Joukkueiden kaikkien pelien yhteenlasketut yleisökeskiarvot kaudesta 2013-2014 alkaen:

Kausi:

13/14 (69 623 katsojaa)
14/15 (60 710 katsojaa) n. -13%
15/16 (63 740 katsojaa) n. -8,5%
16/17 (64 893 katsojaa) n. -7%
17/18 (63 812 katsojaa) n. -8,5%
18/19 (63 478 katsojaa) n. -9%
19/20 (62 565 katsojaa) n. -10%
20/21 Korona
21/22 (43 082 katsojaa) n. – 38% [Nokia Areena valmistui] Osin Koronan vaikutuksesta eikä huomioida laskuissa.
22/23 (65 006 katsojaa) n. -6,5% [Nokia Areenan toinen vuosi ja ensimmäinen ehjä kausi]

Keskivertainen yleisökeskiarvo laskenut suhteessa jokereiden Liigasta poislähdön jälkeen n. -9% laskettaessa tiputus prosenttien keskiarvo.

Seuraavaksi tarkastellaan Liigan yleisömääriä kokonaisuudessaan ja niiden välisiä erotuksia edellisiin vuosiin ja samalla myös kauteen 2013-2014, jolloin Jokerit vielä pelasi Liigassa.

Yleisöä peleissä kävi kausien aikana joukkueiden kaikkien pelien yleisökeskimäärien mukaan laskettuna:

13/14 (n. 4 177 380 katsojaa)
14/15 (n. 3 642 600 katsojaa)
- n. -534 780 katsojaa (n. -11,5%) suhteessa kauteen 2013-2014
15/16 (n. 3 824 400 katsojaa)
- n. +181 800 katsojaa edelliseen kauteen verrattuna
- n. -352 980 katsojaa (n. -8,5%) suhteessa kauteen 2013-2014
16/17 (n. 3 893 580 katsojaa)
- n. +69 000 katsojaa edelliseen kauteen verrattuna
- n. -283 800 katsojaa (n. -7%) suhteessa kauteen 2013-2014
17/18 (n. 3 828 720 katsojaa)
- n. -64 860 katsojaa edelliseen kauteen verrattuna
- n. -348 660 katsojaa (n. -8,5%) suhteessa kauteen 2013-2014
18/19 (n. 3 808 680 katsojaa)
- n. -20 040 katsojaa edelliseen kauteen verrattuna
- n. -368 700 katsojaa (n. -9%) suhteessa kauteen 2013-2014
19/20 (n. 3 753 900 katsojaa)
- n. -54 780 katsojaa edelliseen kauteen verrattuna
- n. -423 480 katsojaa (n. -10%) suhteessa kauteen 2013-2014
20/21 Korona
21/22 (n. 2 584 920 katsojaa) n. -1 592 460 katsojaa (koronan vaikutuksesta)
22/23 (n. 3 900 360 katsojaa)
- n. +146 460 katsojaa kauteen 2019-2020 verrattuna. Huomioitavaa on tässä kohtaan otettava Nokia Areenan täysipainoinen käyttöönotto Ilveksen ja Tapparan kotipeleihin ja se, että koronan jälkeen vihdoin fanit pääsivät katsomaan otteluita ilman rajoituksia, mutta samalla sekin, että Nokia Areenan täysipainoin käyttö kahden joukkueen voimin ei siitäkään huolimatta nostanut plussan puolelle yleisömääriä suhteessa kauteen 2013-2014 nähden.
- n. -277 020 katsojaa (n. -6,5%) suhteessa kauteen 2013-2014

Yhteensä laskua vuosien aikana yleisömäärissä on ollut koronan vaikutukset pois lukien seitsemän lasketun kauden aikana n. 2 589 420 katsojaa mikä on kauden 13/14 katsojamäärästä n. -38%:tia.

Paljon kertoo myös sekin, että Nokia Areenan yleisömääriin ja siten mielenkiintoa nostava vaikutus on odotettua pienempi, kun ottaa huomioon sen, että kyseisellä Areenalla pelaa kaksi joukkuetta.

Muistettava on myös sekin asia, että aikoinaan Hartwall Areena valmistuttuaan veti yleisöä n.10 000-12 000 katsojan keskiarvolla uutuuden viehätyksellään kunnes 2-5 vuoden sisällä valmistumisesta alkoi yleisökeskiarvo vakiintumaan n.8 000-9 500 katsojan paikkeille kaudesta riippuen, joten Liiga ei voi suoraan verrata yleisömäärän nousua sarjan kiinnostavuuden nousulla vaan isoin selittävä tekijä on ennemminkin uusi Nokia Areena ja sen uutuuden viehätys mikä tulee vielä ainakin muutaman kauden ajan vetämään hyvin yleisöä muihinkin kuin paikallispeleihin kuten Hartwall Areenakin aikoinaan teki.

Samoin se, että Liiga muutti tälle kaudelle otteluiden yleisömäärän ilmoittamistapaa mikä perustuu nykyään myytyjen lippujen ja kausikorttien määrään eikä siihen moniko lipun tai kausikortin ostaneista on saapunut ja tullut paikanpäälle katsomaan peliä/pelejä.

Joukkueiden kaikkien pelien yleisökeskiarvon keskiarvot laskettuna ovat:

Kausi:

13/14 n. 4 973

14/15 n. 4 336 (n. -13%)

15/16 n. 4 249 (n. -14,5%)

16/17n. 4 326 (n. -13%)

17/18 n. 4 254 (n. 14,5%)

18/19 n. 4 232 (n. -15%)

19/20 n. 4 171 (n. -16%)

2020-2021 korona

21/22 n.2872 (Korona osin vaikuttanut)

22/23 n. 4 334 (n.-13%)

Yhteensä tämä keskiarvo on laskenut Jokereiden lähdön jälkeen keskiarvoisesti n.14%:tia

Tarkastellaan sitten muita lukuja mitkä ovat myös mielenkiintoisia

Siis hieman uutisia kaivellen löytyikin mielenkiintoisia uutisia joista ensimmäisenä Liigajoukkueiden yhteenlaskettu liiketulos mikä oli edellisellä kaudella n.3 450 000€ ja viidestätoista joukkueesta viisi joukkuetta teki tappiollisen liiketuloksen.

https://yle.fi/a/3-12654551

Joten pelkästään tähän verrattaessa ja joukkueiden kohdalla laskettaessa osakkeen arvo/hinta olisi n.230 000€ ja jotenkin emme usko, että Liigan oma talous nostaisi osaketta n.3,6 miljoonalla eurolla, kun silloin liigan liikevaihto ja omistuksesta ym. pitäisi olla vähintään n.80-120 miljoonaa euroa ilman mitään velkoja ja epävarmoja sopimuksia, niin ja epävakaita omistajia (liigajoukkueita), jotka konkurssiin mennessään tiputtaisi suoraan aina sarjan arvoa per konkurssiin mennyt joukkue summalla X€, sekä TV sopimus mikä on päättymässä kaudella 2026-2027 ja siitä jäljellä olevan sopimuksen arvo on n.36 000 000 euroa mikä olisi 15:sta joukkueelle jaettaessa n.2 400 000 euroa per joukkue ja 16:sta joukkueelle n.2 250 000 euroa per joukkue.

Lisäksi yhteistyösopimukset mitkä ovat määräajan voimassa ja niiden tuomat tulot vaihtelevat joka vuosi ollen kiinni esimerkiksi siitä saako Liiga neuvotteluissa neuvoteltua uuden paremman vai heikomman sopimuksen päättyvän sopimuksen tilalle ja siitä saako Liiga minkä arvoisia mahdollisia uusia sopimuksia lisää per vuosi.

Niinpä Liigan tulot on epävakaat ja vaihtelevat mistä johtuen yhteistyökumppanien tuoma tulo sarjalle ei kerro suoraan sarjan arvoa, kun se on vaihtelevaa tuloa ja siten suhteutettava eri tavalla laskelmiin ja arvioihin milloin niihin pitää aina ottaa huomioon heikentäviä riski osatekijöitä.

Toinen mielenkiintoinen asia onkin Liigan oma toiminta osakkeen ostossa Espoon Bluesilta

Niin tässä tapauksessa Liiga maksoi 2016 osakkeesta Bluesille 295 000 euroa sen jälkeen, kun olivat ensin ilmoittaneet osakkeen matemaattiseksi arvoksi 256 000 euroa mikä on nykyiseen ilmoitetun osakkeen (3,8 milj.€ ) hinnasta n.6,75%:tia.

SM-liiga: Tämän verran liiga itse maksoi osakkeesta Bluesin konkurssin yhteydessä – SM-liiga – Ilta-Sanomat (is.fi)

Toisin sanoen Liigan arvo ja osakkeen hinta olisi tämän valossa noussut 93,35%:tia (3 543 500 euroa) seitsemässä vuodessa. Jokainen voi pelkästään tämän perusteella ja aikaisempien yleisölukujen valossa miettiä miten paikkansapitävä ja realistinen nykyinen ilmoitettu hinta on.

Kolmas seikka mikä pistää silmään asiassa on salailu ja eri joukkueille kerrottu eri hinta

Tämä onkin mielenkiintoinen seikka, sillä Liiga oli itse vaatimassa Jokereilta taannoin avoimuutta rahoituksen ja muihin yrityssalaisuuksiin liittyen, mutta nyt Liiga itse pimittää ja salailee laskelmia mihin osakkeen ja Liigan arvo perustuu.

Liiga ei ole esimerkiksi Kiekko-Espoolle eikä Jokereille kertonut tai näyttänyt laskelmia mihin Liigan osakkeen arvo perustuu Kiekko-Espoon ja Jokereiden sitä kysyttyä.

Lisäksi myös talous oppineet ovat ihmetelleet ja kyseenalaistaneet Liigan osakkeen arvon, sekä tavan miten Liiga asiassa toimii.

Jokerien puheenjohtaja Mikko Saarni yllättyi liigaosakkeen hinnasta – Liigan toimitusjohtaja Heikki Hiltunen perusteli hintalappua – MTVuutiset.fi

Lisäksi on mielenkiintoista nähdä myös miten eri joukkueille on kerrottu eri hinnat, nimittäin Jokereille hinnaksi on kerrottu 3,8 miljoonaa euroa ja TuTo oli saanut viestin missä osakkeen hinnaksi kerrottiin 3,6 miljoonaa euroa. Mikä ei anna kovinkaan luotettavaa kuvaa Liigan suuntaan tässä asiassa, kun eihän samainen osake voi olla eri hintainen eri taholle.

Lisäksi aikaisemmin liigaosake maksoi 1,8 miljoonaa euroa, kun Vaasan Sport, Mikkelin Jukurit ja KooKoo nousivat Liigaan ja nyt Liigan edustajat ovat kertoneet nykyisen hinnan perustuvan samaiseen laskentatapaan ja mitä tuolloin.

Lainataan tässä kohtaa Liigan toimitusjohtajaa Heikki Hiltusta

”Osakkeen hinta määräytyy samalla periaatteen ja määrityskaavan mukaan, joka on ollut käytössä, kun edelliset nousijat ovat nousseet.

Käytössä ollut kaava on sama kuin viimeiset 15 vuotta. Me olemme olleet avoimia siitä, että liigaosakkeen arvo on noussut, Se on luonnollista, kun on liiketoiminta joka kehittyy ja kasvaa.”

No Hiltunen kertoo, että Liiga on ollut avoin, mutta kuitenkin joukkueiden suunnalta kuuluu aivan muuta eikä joukkueet ole saanut perusteluita tai laskelmia nähtäväksi.

Lisäksi Liiga määritteli aikoinaan osakkeen hinnaksi 1,8 miljoonaa euroa ja totta on se, että aikaa on kulunut tuosta ja nyt vuosien tauon jälkeen osakkeen hintaa on tullut aika tarkastella uudestaan.

Laskelmissa ei kuitenkaan ole ilmeisesti otettu muuta huomioon kuin vain ne ns. positiiviset osatekijät ja jätetty sitten kaikki negatiivinen pois laskuista, jotta saataisiin itselle se paras tulos aikaiseksi, mutta niinhän se ei mene.

Kolmanneksi Liiga on kasvanut ja kehittynyt se olisikin hyvä myös Hiltusen kertoa miten se näkyy ja missä tuo kehitys, sekä kasvu, kun yleisömäärät on olleet heikompia mitä kymmenen vuotta sitten. Se, että Liigaan tuli uusia joukkueita paikkaamaan Jokereiden poislähdön jättämän suuren aukon ei ole kasvua eikä tuota aukkoa saatu uusien joukkueiden myötä paikattua.

Mitä kasvua Liigalla on ollut?

Onko kasvua TV sopimus ei ole, mutta se oli taloudellisesti hyvä ratkaisu minkä kääntöpuolena tulikin sitten se, että kotimaista jääkiekkoa ei perus kiekkofani päässyt enää katsomaan ja nauttimaan viikoittain ilmaiseksi.

No mitä se kasvu on, kun pelimäärät on pysynyt vuosia samana samoin joukkuemäärä.

Yleisökapasiteetti halleissa on pysynyt lähes ennallaan pieniä muutoksia lukuun ottamatta.

Onko Liigan kasvua Liigan muutto uusiin toimitiloihin no ehkä se Liigalle on, mutta todellisuudessa se ei ole kasvua.

Liigalla ei ole omaa tuotantoyhtiötä tai vastaavaa mikä tuottaisi ja toteuttaisi Liigapelien TV lähetykset tai ottelutapahtumat, joten sen osalta ei ole kasvua ja kehitystä, kun nuo tekee ulkopuolinen taho.

Joten mitä se kasvu on sitä ei Hiltunen eikä Liiga kerro. Sen sijaan kerrotaan, että tuo 3,8 miljoonaa euroa perustuu kasvuun ynnä muuhun, minkä joukkue tulisi saamaan takaisin muutamassa vuodessa mikä kertoo hyvin sen miten Liigan toimistolla ei ole realistista näkemystä mitä Liigassa pelaaminen vaatii panostuksellisesti ja taloudellisesti joukkueilta. Myöskään perus 5-6%:tin indeksikorotus ei nosta osakkeen arvoa 1,8 miljoonasta 3,8 miljoonaan euroon.

Miksi Liiga ei sitten ole ilmoittamansa summan arvoinen ja mitä Liigalle on tapahtunut mistä eivät halua puhua eivätkä myöntää?

Niin se on hyvä kysymys ja aikaisemmin ylhäällä toimmekin esille sen miten paljon Jokereiden poislähteminen Liigasta heikensi Liigaa eikä sitä ole saatu yleisön silmissä kohennettua samalle tasolle mitä se ole kaudella 2013-2014, jolloin Liigan kiinnostavuus yleisömäärissä oli korkeampi mitä se nyt on ollut edelliset noin kymmenen vuotta.

Lisäksi Liigan pelien pelillinen taso on ollut vuosia alamäessä ja samalla yleisömäärä on ollut heikkoa samoin kuin myös TV:n katseluluvut.

Eli Liiga ei ole yleisömäärällisesti pystynyt kasvamaan Jokereiden lähdön jälkeen mikä kertoo sen, että Liiga ei ole saanut paikattua Jokereiden jättämää aukkoa eikä kiinnostavuuteen tullutta aukkoa Suomessa jääkiekkofanien keskuudessa.

Myös Liigan kiinnostavuus ulkomailla on heikkoa eli Liigan vetovoima on heikko samoin monien liigajoukkueiden talous mitkä jo pelkästään eivät puolla tuota Liigan laskemaa osakkeen arvoa.

Joukkueet kriisissä

Liigassa pelaa useampia joukkueita mitkä ovat taloudellisesti huonolla ja epävakaalla pohjalla ollen siis ns. kriisi yhtiöitä/yrityksiä mitkä suoraan näin ollen heikentävät itse Liigan arvoa ja brändiä mistä muuten Liiga itse ei halua keskustella eikä myöskään ottaa huomioon mikä näkyy nyt liigaosakkeen korkeassa hinnassa ja siinä miten laskelmiin on päästy, jos laskelmia on edes tehty, kun niitä ei ole joukkueille näytetty eikä perusteltu niitä kysyttäessä.

Tämän takana on jääräpäisesti kynsin ja hampain kiinni pidetty suljettu Liiga ja se, että ei ole uskallettu myötää ja nähdä miten isoissa ongelmissa Liiga isommassa kuvassa on pahimmillaan.

Joukkueiden liikevoitot:

Kärpät 1 264 318€
Ilves 1 208 690
Pelicans 817 088€
KooKoo 426 768€
Tappara 294 540€
KalPa 244 988
Sport 192 098€
JYP 63 669€
Ässät 60 344€
HIFK -154 633€
Jukurit -347 443€
Saipa -651 042€
HPK -809 850€
Lukko -1 614 217€
TPS -3 105 436€
- Yhteensä -1 973 977€

Päätelmä ja mitä tulisi tehdä, jotta suomalainen jääkiekko nousisi jälleen kiinnostavaksi ja kukoistukseen

Edellä pohdittujen ja esille tulleiden asioiden valossa voidaan hyvin todeta, että Liiga on kriisissä ja vaarassa romahtaa oman sokeuteensa takia, kun ei haluta nähdä missä se tällä hetkellä on ja miten huonoissa kantimissa sarja huojuu.

Suurimpia syitä tähän on nykymuotoinen Liiga mikä on kankea ja johto jäävi tekemään rohkeita isoja ratkaisuja millä Liigasta jälleen tulisi suomalaisen jääkiekon lippulaiva, minkä tehtävänä on olla koko suomalaisen jääkiekon kiiltäväveturi ja vientituote maailmalle samalla kantaen vastuuta yhdessä jääkiekkoliiton kanssa sumalaisen jääkiekon kehittymisestä.

Liigaosakkeenhinta

Myös liigaosakkeenhinta 3,8 miljoonaa euroa voidaan esille tulleiden asioiden valossa todeta kohtuuttomaksi ja samalla Liigan ahneudeksi rahastaa uusilla joukkueilla ja jopa tuolla hinnalla pyrkiä estämään uusien joukkueiden nousemisen Liigaan, sekä samalla kumoamaan aikaisemman päätöksen palauttaa karsinnat ja nousut/putoamiset Liigan ja Mestiksen välillä.

Onko tämä pelkoa ja sen tuomaa paniikkia siitä, että nuo karsinnat, nousut ja putoamiset paljastaisi Liigan tilan jne. mene ja tiedä, mutta siltä kaikki nyt näyttää. Eikä Liigan omat toimet anna uskoa luottamukseen, kun eivät ole pystyneet tai halunneet olla asiasta avoimia.

Mikä olisi oikea liigaosakkeenhinta?

Sen määrittelemiseen pitäisi saada kaikki tiedot mistä selviää Liigan osakeyhtiön velat, varallisuus, saatavat, omistukset ym., sekä lisäksi kaikkien joukkueiden vastaavat tiedot, minkä jälkeen eri riskianalyysien ja laskelmien jälkeen tuo saataisiin tietää absoluuttisesti.

Nyt esillä olevien tietojen perusteella osakkeen arvo ei ole 3,8 miljoonaa euroa, mutta ei myöskään 1,8 miljoonaa euroa.

Nopeasti laskettuna:

TV sopimus: jäljellä oleva arvo n.36 000 000€ voimassa vielä noin kolmen kauden ajan.
Joukkueiden liiketulos: n.3 450 000€
Joukkueiden liikevoitot: n. -1 973 977€
Jokereiden tekemä haitta poistuessaan ja sen vaikutus n.-13%

36milj.€ + 3,45milj.€ = n.39 450 000€

39 450 000€ – 1 973 977€ = n.37 476 023€

37 476 023€ -13% = n.32 476 023€

32 476 023€ / 3 vuodella = n.10 868 047€

(kolmella vuodella, koska TV sopimus loppuu silloin)

Näin ollen TV sopimuksen loppumiseen asti yhden vuoden arvo olisi

10 868 047 euroa mikä jaettuna joukkueiden kesken olisi:

15 joukkuetta = n.724 536€ + indeksi korotus 6% = n.768 008€

16 joukkuetta = n.679 253€ + indeksi korotus 6% = n.720 008€

17 joukkuetta = n.639 297€ + indeksi korotus 6% = n.677 655€

18 joukkuetta = n.603 780€ + indeksi korotus 6% = n.640 007€

Eli osakkeen arvo olisi alle miljoonan euron vaikka lisätään indeksikorotus. Kuitenkin Liigalla on muitakin sopimuksia mitä TV sopimus ja siitä voidaan nostaa miljoona lisää niin olemme suht lähellä liigaosakkeenhintaa nyt olevilla tiedoilla.

Niinpä liigaosakkeenhinta näyttäisi olevan n.1 640 000€-1 768 000€, joten tämän perusteella liigaosakkeenhinta on pysynyt lähes alkuperäisessään ja laskenut jopa alkuperäisestä 1,8 miljoonan euron hionnastaan tuon Jokereiden tekemän n.-13% loven verran Liigasta lähdettyään.

Nopeasti myös tarkasteltaessa liigaosakkeen käypä hinta voisikin siten olla erilaiset muuttujat ja vuosien tuoman arvon kohenemisen huomioon ottaen

n.1 650 000€-2 000 000€/kpl.

Mitä ajatuksia meillä herää nyt?

Narripodi miettiikin, että olisi hyvä nähdä avoimesti tuo Liigan toimittama laskenta mihin tuo liigaosakkeenhinta ja arvo perustuu, kun avoimuutta Liiga vaatii ”kaikilta”, mutta totuus näillä näytöillä kuitenkin on se, että sitä vaaditaan vain Jokereilta. Olisi avoimuuden kannalta myös mukava nähdä miten lähelle Narripodin laskelmat liigaosakkeenhinnasta osui tiimillämme saamillamme tiedoilla.

Lisäksi on nyt hyvä toivoa samalla, että ei tapahdu ja toteudu pahimmat suomenjääkiekon pelot seuraavien 5-10 vuoden sisällä ja tuo mukanaan 4-6 Liiga/Mestis joukkueen konkurssia vaikka sitähän Liiga haluaa ja myös nyt myös tilaa omilla toimillaan.

Myöskään Mestiksestä ei tätä menoa tule nousemaan Liigaan kovinkaan montaa joukkuetta terveellä tavalla mitä muuten ai niin Liiga edellyttää talouden osalta, mutta tällä päätöksellä ja liigaosakkeenhinnalla Liiga vesittää sen ja omat puheensa.

Mikä sitten olisi ratkaisu millä koko suomalainen jääkiekko saataisiin nousuun, sekä terveelle pohjalle pääsarjatasolla?

Uusi Liigamalli

Narripodi näkeekin, että paras ratkaisu olisi kuten olemme jo aikaisemminkin tuoneet esille blogeissamme koko suomalaisenjääkiekon sarjasysteemin myllerrys ja muokkaus täysin uusiksi.

Tässä uudessa myllätyssä ja uudelleen rakennetussa suomenjääkiekon sarjasysteemissä Liigaan otettaisiin mukaan 20 joukkuetta mitkä jaetaan kahteen sarjatasoon eli A liiga (ylin sarjataso) ja B liiga (toiseksi ylin sarjataso) missä molemmissa tasoissa pelaisi 10 joukkuetta, nämä molemmat kuuluisi Liigan katon, yhteistyösopimusten, sääntöjen, TV sopimusten ym. alle ja tulot jaetaan tasan fifty fifty molempien sarjatasojen joukkueiden kesken.

Molempiin A ja B Liigoille määritellään selkeät ehdot ja minimi budjetti, sekä palkkakatto ym. säännöt mitkä joukkueiden tulee täyttää saadakseen pelata sarjassa.

Lisäksi Liigan osakkeet mitätöitäisiin tai ostetaan joukkueilta pois esimerkiksi 5-10 vuoden aikajänteellä ja joukkueet pelaisivat lisensoituina joukkueina sarjoissa mikäli täyttävät sarjapaikalle määritellyt kaikki ehdot.

Sarjoissa olisi 8 joukkueen playoffit ja kaksi heikointa pelaa oman ns. putoamisuhkaa playoffit, minkä häviäjiä pelaa B Liigan mestaria vastaan nousu-/putoamiskarsintasarjan ja B Liigan putoamisuhka playoffin hävinnyt karsisi paikasta Mestiksen mestaria vastaan.

Uusi Mestiksen sarjamalli

Mestistä pelattaisiin joko 12 joukkueen sarjana ja Suomi-sarja 10-12 joukkueen sarjana tai mikäli Suomi-sarjan joukkueet olisivat valmiita ja halukkaita lähtemään mukaan Mestikseen myös Mestis jaettaisiin kahteen taso sarjaan A ja B Mestikseen missä pelasi kussakin sarjassa 10-12 joukkuetta.

Sarjasta/sarjoista luotaisiin ammattilaissarja tai puoli ammattilaissarja missä myös minimi budjetti, sekä palkkakatto peilaten aina ylemmän sarjan tasoon ja selkeät ehdot sarjapaikan saamiseksi/pitämiseksi.

Mestiksen/A Mestiksen mestari pelaisi B Liiga putoamisuhka playoff häviäjää vastaan sitten nousukarsinnat B Liigaan.

Näin toimittaisi myös Mestiksen sisällä A ja B Mestiksen välillä tai Mestiksen ja Suomi-sarjan välillä.

Näin jokainen sarja olisi kilpailullisesti tasainen ja kaikilla peleillä on merkitystä eikä sarjoihin pääse muodostumaan ns. turhia otteluita.

Mikäli joukkue tippuisi alempaan sarjaan ei se myöskään joutuisi liian isoihin toimenpiteisiin esimerkiksi taloudellisten syiden takia ja tiputus olisi myös muutenkin suhteessa sarjojen tasoihin oikeassa suhteessa mitä nyt Liigan ja Mestiksen välinen ero on.

Myös Suomen cup voitaisiin elvyttää A/B Liigan ja Mestiksen (A Mestiksen) välillä.

Nousu ylempään sarjaan ei myöskään olisi joukkueille liian iso harppaus taloudellisesti eikä kilpailullisesti vaan suhteessa kohtuullinen sarjojen välillä toisin kuin nyt Mestiksestä noustessa Liigaan.

Entä miten hallinto ja johto rakentuisi?

Molemmissa tapauksissa ja sarjoissa (uusi Liiga ja Mestis) hallintoon ei oteta joukkueiden edustajia ei nykyisiä eikä entisiä päättämään asioista vaan johto valikoituisi ulkopuolelta ja johtoon otettaisiin kansainvälistä talous, urheilutapahtuma/urheilu ja markkinointi ym. osaamista millä uusia sarjoja kehitetään kohti uusia parempia aikoja ja lisäksi myös Jääkiekkoliitto olisi molemmissa mukana vähintäänkin 20-25 prosentin osuudella.

Joukkueet ja pelaajat saisivat molemmat yhden edustajan (joukkueiden yhdessä sopima edustaja ja pelaajayhdistyksen edustaja) uuteen hallintoon.

Joukkueet toimisivat sarjoissa vain sarja lisenssillä minkä ehdot joukkueiden tulee täyttää joka vuosi ja ne myös tarkastetaan ja ryhdytään toimenpiteisiin mikäli jonkun joukkueen kohdalla nuo ehdot/kriteerit ei täyty.

Joukkueelle annettaisiin esimerkiksi 1-2 kautta aikaa korjata tilanne ja mikäli joukkue ei onnistu korjaamaan tilannetta eli ei pystyisi täyttämään ehtoja tuon ajan puitteissa pitäisi joukkueen haukea vauhtia ja korjaustoimia 1-2 sarjatasoa alempaa, jolloin tietysti joukkueita nousisi alhaalta ylöspäin sen mukaan miten monta joukkueet tippuisi ja montako sarjatasoa joukkue/joukkueet tippuisi alaspäin.

Myös kaikkien sarjojen kohdalla TV oikeudet ja sopimukset fiksuiksi, sekä pelejä nähtäväksi ilmaiseksi jokaisesta 3-4 pääsarjasta vähintään kerran kuukaudessa mieluiten kerran viikossa tai joka toinen viikko.

Myös TV oikeuksien saaminen paremmin myytyä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan ja sarjojen markkinointia siellä, jotta katsojia saataisiin kiinnostumaan suomalaisen jääkiekon katsomiseen mihin myös auttaa sarjojen tasaisemmat pelit mikä nostaa kilpailullisuutta ja se näkyy myös silloin pelien tasossa nostaen sitä.

Kuten tavaksemme on tullut lopettaa tuttuun ja turvalliseen sanontaan 90-luvulta niin siten me teemme tälläkin kertaan ja lopetamme tämänkin blogin legendaarisen Matti ”Masa” Virmasen sanoin ”Näillä mennään”.

Narripodin kanssa yhteistyössä ja podcastien, sekä blogien tekemistä mahdollistamassa

Karkkainen.com

Kiekkoterveisin

narripodi@gmail.com

Suomalaisen jääkiekon kiinnostavuuden kasvu, mutta silti synkät pilvet leijuvat sen yllä mistä on kyse?

Jääkiekon kiinnostavuus Suomessa kasvussa ja mielenkiito noussut vuosien tauon jälkeen, mutta samaan aikaan suomikiekon yllä leijuu synkkiä pilviä, sekä kysymyksiä onko kaikki niin hyvin mitä annetaan ymmärtää?

Olemme saaneet lukea viimeaikoina niin hyviä kuin huonoja uutisia, sekä myös uutisia mitkä herättävät kysymyksiä onko kaikki aivan niin kuin annetaan ymmärtää.

On uutisoitu Liigan puolelta yleisömäärän noususta, sekä Liigan aukeamisesta tehdyn päätöksen olleen yksimielinen ja tehty hyvässä yhteishengessä, mutta näiden kohdalla herää kysymyksiä onko kaikki kuitenkaan kuten on kerrottu, sillä molempien uutisten takaa paljastuu kuitenkin asioita mitkä ei tue kerrottuja uutisia.

Seuraavaksi käymme läpi mistä on kyse ja miltä tämä näyttää, sekä mitä vaikutuksia pahimmillaan näillä on.

1. Liigan yleisömäärä kasvanut alkukaudesta vai onko?

Liiga ilmoitti, että Liigapeleissä on alkukauden aikana käynyt enemmän yleisöä mitä vuosiin.

Lainaus Iltasanomien kirjoituksesta.

”Jääkiekon SM-liiga julkaisi iloisen uutisen keskiviikkona: kotimaisen jääkiekon lippulaiva kiinnostaa ja on kerännyt katsomoihin kosolti väkeä.

Syys-lokakuussa SM-liigaotteluita on käynyt katsomassa paikan päällä yli 322 000 katsojaa. Lukema on suurin 75 pelatun ottelun jälkeen sitten kauden 2013–14, Liiga kertoo.

Kokonaisyleisömäärä on kasvanut viime kaudesta 7,3 prosenttia, mikä tarkoittaa yli 22 000 katsojaa.

Koko SM-liigan yleisökeskiarvo on 4299 katsojaa per ottelu.”

SM-liiga: Tappara ja HIFK olleet alkukauden yleisömagneetit – SM-liiga – Ilta-Sanomat

Kuitenkin samaan aikaan ei kerrota epäkohtaa mikä selittää ainakin osittain yleisömäärän nousun Liiga peleissä, nimittäin Liiga teki alkaneelle kaudelle samaisen päätöksen mikä nosti Veikkausliigan yleisömääriä 44% kauden 2022-2023 välillä.

Tuo päätös minkä Liiga ja aikaisemmin Veikkausliiga tekivät on se, että joukkueet ilmoittavat ottelun yleisömääräksi kaikki peliin myydyt liput, kausikortit, sekä yrityksille ym. annetut ilmaiset liput.

Näin yleisömäärä saadaan vähintäänkin keinotekoisesti näyttämään tilastollisesti isommalta, mutta onko yleisömäärä otteluissa lisääntynyt vaiko ei eikä sitä pysty todentamaan ennen kuin joukkueet uskaltavat paljastaa peleissä ovilta sisään tulleiden skannattujen lippujen määrän mikä kertoo realistisesti sen kuinka monta henkilöä pelissä/peleissä on käynyt ja ollut paikanpäällä.

Jääkiekon SM-liigan yleisömäärät ovat jatkossa vertailukelpoisia, mutta luvuissa piilee seurojen kannalta olennainen harha

Jalkapallon Veikkausliigan yleisömäärissä hurja kasvu: ”Tämä on määrätietoisen työn tulos”, sanoo FC Interin hallintojohtaja

2. Liiga avataan ja nousukarsinnat palaavat, mutta rohkeus tehdä isoa ja Liigaa, sekä koko Suomen jääkiekkoa parantava päätöstä ei uskallettu tehdä eikä päätös ollut kaikille seuroille mieluisa toisin kuin uutisoitiin.

Liiga tiedotti odotetusti uutisen jokin aikaa sitten, että Liiga avataan ja nousukarsinnat palautetaan Mestiksen, sekä Liigan välille kaudella 2024-2025.

Samalla Liiga kertoi, että päätös oli yksimielinen ja kaikille seuroille mieleinen, mutta jo seuraavana päivänä saatiin lukea, että varsinkin isoimmat joukkueet olisivat halunneet tiputtaa pienempiä joukkueita pois Liigasta ja siten samalla myös sarjan joukkuemäärää.

Tulinen riita kulisseissa – SM-liigan ratkaisu oli tyrmäys (iltalehti.fi.)

Liiga ei myöskään uskaltanut tehdä rohkeaa ja isoa suomalaista jääkiekkoa kehittävää päätöstä vaan nyt Liigan tekemä päätös on pakon omainen kompromissi mikä voi jopa pahimmillaan tiputtaa entisestään suomalaisen kilpakiekon tasoa millä olisi pitkä kantoiset ja samalla myös ikävät seuraukset Suomen jääkiekolle.

Miksi Liiga ei uskaltanut tehdä Liigaa ja suomalaista jääkiekkoa kehittävää päätöstä, sekä miten asia olisi voitu ratkaista

Tämä johtuu siitä, että Liigassa pelaavat joukkueet omistavat Liigan ja Liigaa hallitsevat osakkeet, minkä vuoksi joukkuemäärän tiputtaminen olisi tuonut mukanaan isot taistelut korvauksista mitä tiputettaville joukkueille olisi pitänyt maksaa ja pahimmillaan se olisi myös riitauttanut koko suomalaisen jääkiekon sisäpiirin hajottaen suomalaisen jääkiekkokentän palasiksi, minkä jälleenrakentaminen olisi ollut pitkä ja karikkoinen tie.

Ratkaisu olisi ollut oikeastaan kohtalaisen yksinkertainen ja katseet olisi vain tarvinnut suunnata Sveitsiin mistä olisi otettu oppia paikallisesta sarja systeemistä muokaten se sitten meille sopivaksi.

Ratkaisu olisi ollut joukkuemäärän tiputtamisen sijaan joukkuemäärän nostaminen 15-16:sta joukkueesta kahteenkymmeneen joukkueeseen ja jakaminen joukkueet kahteen pääsarjaan siten, että molemmissa sarjoissa olisi pelannut 10:n joukkuetta ja molemmat sarjat olisi ollut Liigan säännösten, sopimuksien ja katon alla.

Tämä jako 10:n joukkueen A Liigaan ja 10:n joukkueen B Liigaan olisi tullessaan lisännyt kotimaisen jääkiekon mielenkiintoa, urheilullisuutta ja kilpailullisuutta millä olisi saatu kohennettua suomalaisen jääkiekon tasoa, sekä mielenkiitoa ja vetovoimaa.

Asiaan otti hyvin kantaa Alpo Suhonen, jolla tuosta on sarjasysteemistä on kokemusta valmennettuaan vuosia Sveitsissä.

Kiekkolegenda tyrmää SM-liigan uudistuksen – ”Täysiä harrastelijoita” (iltalehti.fi)

Myös Narripodi tuo asian esille edellisessä blogissa.

Liiga avautui ja Mestiksen, sekä Liigan välille palautetaan vuosien tauon jälkeen karsinnat ja sarjojen välinen kilpailu – Narripodin blogi missä puhetta ja ajatuksia Jokereista, sekä yleisesti jääkiekkoa puhuttelevista aiheista (blogaaja.fi)

3. Liigan yllä leijuu synkkiä pilviä vakavine skandaali uutisineen

Liiga on saanut kolhuja ikävien ja raskaiden uutisten myötä mitä on viime aikoina uutisoitu. Samalla oman osansa kolhuista saa myös suomalainen jääkiekko.

Tapaus Severi Lahtinen

Severi Lahtinen nuori mies, joka astui ja ajoi synkille teille.

Ensin alku keväästä Severi jäi poliisin haaviin ajettua päihtyneenä autolla eikä ikävät uutiset siihen jäänyt vaan vieläkin synkempiä uutisia saatiin lukea nyt syksyllä.

Severi Lahtinen tuomittiin keväällä törkeästä rattijuopumuksesta (iltalehti.fi)

Severi tuomittiin syksyllä teosta mikä on erittäin tuomittavaa eikä koskaan hyväksyttävää vaan erittäin vastenmielistä. Tällä kertaa Severi sai tuomion raiskauksesta mikä ei mairittele Severiä eikä hänen joukkuetta JYP:iä eikä Liigaa tai suomalaista jääkiekkoa.

SM-liigakiekkoilija Severi Lahtinen tuomittiin raiskauksesta kahdeksi vuodeksi vankeuteen – Urheilu | HS.fi

Severi Lahtisen tapauksessa mielenkiintoa tuo myös se miten JYP on asiasta kertonut ja miten se on ristiriidassa Severin kertoman kanssa

Lisää mielenkiintoa asiaan tuo myös uusin tieto mikä ei mairittele eikä anna kovinkaan hyvää kuvaa JYP:iä eikä Liigaa kohtaan, sillä Severi Lahtinen kertoo toisin kuin on väitetty, että hän olisi kertonut joukkueen edustajalle rattijuopumus tuomiostaan, sekä raiskaus syytteistä.

Kuitenkin JYP ei ole reagoinut asioihin tai sitten Lahtisen kertomat asiat ei ole syystä tai toisesta kulkeutunut joukkueen johdon tietoisuuteen mikä ei kerro puolestaan siinä tapauksessa kovinkaan hyvää kuvaa joukkueen tiedon kulusta.

Severi Lahtinen väittää kertoneen raiskaussyytteestä JYPin päävalmentajalle – SM-liiga – Ilta-Sanomat

Liigapelaajaan kohdistuva raiskaus syyte

Eikä Severi Lahtisen uutiset olleet ehtineet viilentyä, kun jo seuraava raiskaus syyte nousi esille isoilla otsikoilla tuoden jo valmiiksi Liigan, sekä suomen jääkiekon kilpeen lisää iskuja ja kolhuja.

Tällä kertaa syytettynä on Tapparan Topi Rönni eikä asiaa tee yhtään hyväksytyksi tai ymmärrettäväksi se, että Topi on ollut syytteen mukaan tekohetkellä alaikäinen.

SM-liigapelaajaa syytetään raiskauksesta – SM-liiga – Ilta-Sanomat

SM-liiga: Tapparan Topi Rönnin raiskaussyytteen käsittelypäivä selvisi – Urheilu | HS.fi

Liigajoukkueen juniorijoukkueen toiminnasta karuja uutisia

Ja ei ole ehtinyt raskaiden ja synkkien uutisten musteet kuivuneet, kun saamme lukea Liigajoukkueen juniorijoukkueen erittäin kyseenalaisista asioista mitä on jatkunut vuosia.

Lainataan Iltasanomien uutista.

”Raportit ovat huolestuttavia. Paikoin kestämättömiä.

Tässä muutamia esimerkkejä. Juniorijoukkueen pelimatkoilla vanhemmat pelaajat hakevat alaikäisille pelaajille kaljaa. Alaikäiset läträävät alkoholin kanssa bussissa ja roikkuvat baareissa joukkueen johtoryhmän siunauksella.

Osa seurassa vaalituista valmennusmetodeistakaan ei kestä päivänvaloa.

Viime vuosien aikana on vanhempien mukaan tapahtunut räikeää valmennuksen suorittamaa henkistä pahoinpitelyä, riehumista ja pelaajien julkista häpäisyä.

Pedagoginen puoli on mennyt kyseisessä seurassa todella erikoiseen suuntaan. Sieltä löytyy useampia tapauksia, joissa on tapahtunut pitkäaikaista kiusaamista ja posketonta vallankäyttöä valmentajilta, kertoo ”Eero”, jonka poika pelaa seuran U18-joukkueessa.

Seuran sisällä kyseenalaisia tapauksia on kerta toisensa jälkeen painettu maton alle.”

Mikäli nämä pitävät paikkansa ei se mairittele mitenkään suomalaista jääkiekkoa eikä Liigaa ja seuraavaksi odotetaankin mikä joukkue saa ottaa tämän tapauksen turmion viitan ylleen.

Jääkiekon junioriseuran kulisseista paljastuu järkyttäviä yksityiskohtia – vanhempien mitta täyttyi – Jääkiekko – Ilta-Sanomat

Mitä nämä voivat pahimmillaan tuoda tullessaan ja näkyä suomalaisessa jääkiekossa?

Pahimmillaan nämä uutiset tulevat laskemaan jääkiekon kiinnostusta niin otteluiden yleisömääriä laskevasti tai jopa pahimmillaan laskemaan aloittavien kiekkoilijoiden kuin myös jo lajin parissa pelaavien harrastajien määrää.

Samalla kyseiset uutiset ja esille tulevat asiat voivat pahimmillaan vaikeuttaa eri sarjoissa pelaavien joukkueiden yhteistyö mielenkiintoon, mikä vaikeuttaa siten joukkueita ja seuroja samaan yhteistyökumppaneita, sponsoreita ja rahoittajia niitä hakiessa.

Nyt kyseiset uutiset lyövät kovaa ja raskaasti Liigaan ja suomalaisen jääkiekon kilpeen, minkä suoristamiseksi ja kiillottamiseksi menee varmasti aikaa, minkä aikana ei uusia vastaavia uutisia kaivata eikä toivota.

Onneksi myös hyviäkin asioita suomalaisen jääkiekon ympärillä on tapahtunut mitä tarkastellaan seuraavaksi

Liigan yleisömäärät

Kaikesta huolimatta vaikka Liiga ilmoittaakin yleisömäärän nykyään ostettujen lippujen ja kausikorttien, sekä yrityksille ja yhteistyökumppaneille jaettujen lippujen mukaan on siitäkin huolimatta hienoa, että Liiga kiinnostaa ja lippuja ostetaan.

Liigan sarjatilanne

Liigassa tällä hetkellä toistaiseksi joukkueet ovat sarjataulukossa keskikastin osalta muutamien pisteiden sisällä toisistaan ja lisäksi sijat 2-12 ovat 11 pisteen sisällä.

Liigan ja Mestiksen välille palaava karsinta kauden 2024-2025 päätteeksi

Vaikka Liiga ei uskaltanut tehdä isoja ja rohkeita päätöksiä sarjan kehittämisen suhteen vaan päätyivät laihaan ja mauttomaan kompromissi päätökseen Liigan avaamisen, sekä karsintojen suhteen Liigan ja Mestiksen välillä on tämä hyvä asia, mikä toivottavasti herättää uinuvat unelmat pienten paikkakuntienkin Mestis joukkueiden toimistoilla.

Mielenkiitoista myös nähdä pelaako kaudella 2024-2025 Liigassa 15:sta vaiko 16:sta joukkuetta, jolloin tämän täyttyessä Kiekko-Espoon Liiga hakemus hyväksyttäisiin ja sen myötä Kiekko-Espoo olisi liigan 16:sta joukkue.

Tuo päätös myös tarkoittaisi sitä, että Liigassa pelaisi tuon jälkeen jatkossa 16:sta joukkuetta.

Mestiksen kiinnostuksen nousu

Mestiksen saama huomio alkaneella kaudella on iloinen asia mikä myös on iso asia suomalaiselle jääkiekolle, kun Suomen toiseksi korkein sarjataso Mestis saa vihdoinkin ansaitsemansa huomio.

Tämän huomion keskipisteenä on Jokerit, mutta se ei kuitenkaan himmennä sitä työtä, minkä myötä myös Mestiksen muutkin joukkueet ovat tehneet ja saaneet ansaitusti samalla huomiota, sekä yleisöä peleihin.

Mestis ilmoitti Liigan tavoin yleisömäärän olevan paremmat mitä vuosiin ja

Mestis onkin kerännyt tällä kaudella tähän mennessä paikan päälle peleihin yhteensä 68 469 katsojaa, mikä tekee otteluiden yleisömäärä keskiarvoksi 1 226 katsojaa ottelua kohden ja kasvua edelliseen kauteen nähden 70 prosenttia.

Huomioitavaa tässä on kaksi asiaa Mestiksessä joukkueet ilmoittaa yleisömääräksi otteluihin saapuneiden ja ovella tarkastettujen lippujen määrän mikä kertoo faktisesti oikean ja tarkan yleisömäärän mitä kussakin Mestis ottelussa on paikanpäällä ollut peliä katsomassa.

Lisäksi myös sekin on huomioitavaa, että Jokerit on kerännyt Mestiksen 68 469 katsojasta omiin peleihin yli 30 000 katsojaa ja Jokereiden pelien yleisökeskiarvo on n.3600 katsojaa, kun otetaan huomioon Jokereiden niin kotipelien kuin myös vieraspelien yleisömäärät.

Narripodin ensimmäisessä blogissa yleisömääriä ja niihin liittyviä vertailusuhteita käytiin myös läpi.

Helsingin Jokerit palasi kotimaan kiekkokaukaloihin tyylillä – Narripodin blogi missä puhetta ja ajatuksia Jokereista, sekä yleisesti jääkiekkoa puhuttelevista aiheista (blogaaja.fi)

Mestiksen tasaisuus

Mestis on myös alkukauden osalta ollut tasaista, sekä viihdyttävää jääkiekkoa kaikkien joukkueiden osalta eikä sarjataulukon perusteella voida suoraan sanoa ennen ottelua kumpi joukkueista tulisi ottelun voittamaan.

Mestiksen sarjataulukossa tällä hetkellä joukkueet sijoilla 2-10 on 11:sta pisteen sisällä ja keskikasti muutamien pisteiden sisällä toisistaan mikä pitää sarjan mielenkiintoisena.

Jokerit ja jokerifanit

Jokerit ja se miten Jokerit kiinnostaa, sekä vetää yleisöä otteluihin ja samalla nostaa Mestiksen kiinnostavuutta on hieno asia koko suomalaista jääkiekkoa ajatellen.

Jokerit on tähän mennessä kerännyt hienot yleisökeskiarvot kotipeleihin sillä Keravan hallin kotipelien yleisökeskiarvo on 1 240, eli jokainen Keravan ottelu on on ollut loppuunmyyty ja Nordiksen kotipelien yleisökeskiarvo on 7 388 katsojaa. Eikä pidä unohtaa Jokereiden tekemää hienoa Mestiksen katsojaennätystä kauden toisessa Nordiksen kotipelissä, milloin Jokerit vs Kiekko-Vantaa peliä saapui katsomaan 8200 katsojaa eli loppuunmyyty Helsingin jäähalli.

Jokerifanit ovat myös omalla tekemisellään nostanut Mestiksen kiinnostavuutta, sillä jokerifanien äänekäs kannustaminen ja peleihin tuoma tunnelma ei ole jättänyt ketään kylmäksi, mikä on myös haastanut vastustajien faneja löytämään uusia tuulia oman joukkueensa kannustamiseen tuoden mukanaan Mestiksen peleihin entistäkin upeampaa tunnelmaa ja sitä kuuluisaa suuren urheilujuhlan tuntua.

Kaiken tämän voi hyvin kiteyttää tuttuun tapaan ja lopetukseen tälläkin kertaa mikä kaikui Nordiksen käytävillä ja Jokereiden toimistolla useita kertoja 90-luvulla, joten ei muuta kuin

”Näillä mennään” By: Matti ”Masa” Virmanen.

Ps. Tässäkin blogissa olisi voinut olla sinun yrityksesi mainos tai logo näkyvillä saamassa lisää näkyvyyttä, joten mikäli yrityksesi on miettinyt näkyvyyden lisäämistä ole rohkeasti yhteydessä ja keskustellaan hyvässä hengessä mahdollisista yhteistyökuvioista. (narripodi@gmail.com)

Iloisin kiekkoterveisin

Liiga avautui ja Mestiksen, sekä Liigan välille palautetaan vuosien tauon jälkeen karsinnat ja sarjojen välinen kilpailu

Liiga aukesi, mutta mitä se tarkoittaa ja uskalsiko Liiga tehdä oikeasti rohkean, sekä suomalaista jääkiekkoa edistävän ja Liigan tasoa nostavan ratkaisun?

Mitä nyt Liigan tekemä päätös tarkoittaa myös Jokereiden näkökulmasta?

Eilen torstaina 12.10.2023 Liiga tiedotti päätöksestä mikä oli odotettavissa ja mistä suuriosa Suomen jääkiekkoyhteisössä on puhunut, että Liiga tulisi avata ja karsintapelit palauttaa Mestiksen, sekä Liigan välillä.

Miltä tämä päätös näyttää kaiken aikaisemmin esillä olleiden asioiden valossa?

Niin siinä onkin hyvä kysymys mikä varmasti jakaa mielipiteitä ja ajatuksia laidasta laitaan, sekä myös tuntemuksia ja teorioita miksi nyt Liiga avattiin eikä esimerkiksi vuosi tai pari takaperin.

Varmasti moni miettii ja ajattelee, että Liiga avattiin Jokereiden Mestikseen tulon myötä ja sen myötä tulleen median, sekä muun ulkopuolisen paineen takia esimerkiksi Kiekko-Espoon painostuksen myötä, kun Kiekko-Espoo oli valmis viemään Liigan viime keväänä tekemän päätöksen olla ottamatta hakemuksia vastaan kaudelle 2024-2025 viranomaisten ratkaistavaksi, sillä tuo päätös ei palvellut Kiekko-Espoon agendaa ja sitä mitä työtä he olivat organisaationa tehneet pitkäjänteisesti Liigapaikan saamisen eteen.

Näistä ja muistakin erinäisistä syistä Liigan päätös perua viime keväänä tekemänsä päätös varmasti herättää kysymyksiä ja tulkintoja vaikka Liigan johto tiedotustilaisuudessa puhuikin siitä miten Liiga oli itsenäisesti tehnyt päätöksen kuitenkin samalla myöntäen, että Liiga oli myös seurannut sarjan ulkoisia asioita ja niiden etenemistä.

Uskalsiko Liigan omistajat ja johto tehdä rohkean, sekä Liigaa ja suomen jääkiekkoa edistävän ratkaisun?

Tarkkailtaessa mitä nyt tehty päätös tarkoittaa voidaan tätä kysymystä hyvinkin miettiä, sillä nyt tehdyn päätöksen myötä kaudella 2024-2025 Liigassa tulee pelaamaan 15 tai 16 joukkuetta riippuen siitä nostetaanko/nouseeko Kiekko-Espoo Liigaan.

Mikäli Kiekko-Espoo nostetaan Liigaan on silloin sarjassa 16:sta joukkuetta mikä herättää kysymyksen nostaako 16:sta joukkuetta Liigan tasoa vai ei, kun jo nyt on ollut havaittavissa viime vuosien aikana, että Liigan taso on pelillisesti laskenut ja joukkueiden tasoerot, sekä taloudelliset resurssit kasvaneet todella isoiksi mikä ei palvele isossa kuvassa Liigaa eikä suomalaista jääkiekko yleisesti.

Liigassa pelaa tällä hetkellä useita joukkueitta joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia tavoitella playoff paikkaa eikä sen myötä taistella menestyksestä mikä sitten näkyy kyseisten joukkueiden taloudellisessa tilanteessa sitä heikentävästi.

Nyt Liigan tekemä päätös ei myöskään poista Liigaa vaivannutta irvokkaita joukkueiden tyhjennysmyyntejä kauden puolivälin paikkeilla, milloin kyseinen irvokas tyhjennysmyynti eri joukkueiden osalta on alkanut ja isommat joukkueet ovat sitten ostaneet edullisesti itselleen vahvistuksia mikä entisestään on ollut omiaan kasvattamaan joukkueiden tasoeroja.

Narripodin tiimi katsookin, että Liiga ei uskaltanut tehdä oikeasti radikaalia ja isoa ratkaisua mikä olisi pitkässä juoksussa, sekä isossa kuvassa palvellut niin Liigaa kuin myös suomalaista jääkiekko vaan päätyivät pikaiseen pakotettuun ratkaisuun ulkoisen paineen myötä, minkä seurauksena syntyi ratkaisu mitä voi kutsua pannukaksi herkullisen täytekakun sijaan mikä ei tarjonnut juurikaan mitään isompaa tai parempaa.

Epäkohta mikä jäi vähäiselle huomiolle ja on myös uhka mikä loisi tullessaan vääristymän

Niin asia mikä myös on saanut vähän huomiota Liigan päätöksessä on se, että Liigasta putoavalle joukkueelle ollaan suurella todennäköisyydellä suunnittelemassa tukipakettia mikä tuli ilmi Liigan tiedotustilaisuuden yhteydessä asiaa kysyttäessä.

Mikäli tämä tukipaketti luodaan ja Liigasta tippuvalle joukkueelle tultaisiin antamaan jatkossa taloudellinen tukipaketti loisi se tullessaan epäsuhdan ja tilanteen mikä ei olisi oikeudenmukainen muihin Mestis joukkueisiin nähden, vaan tullessaan antaisi suoraan taloudellista ja sen myötä kilpailullista etua muihin sarjan joukkueisiin nähden Liigasta tippuvalle joukkueelle mikä ei tulisi palvelemaan Mestistä.

Tämä ihan siitäkin syystä, että jokainen Mestis joukkue on itse rakentanut taloudelliset resurssinsa ja muut ilman kultaisia kädenpuristuksia tai Liigan/jääkiekkoliiton antamia tukipaketteja, minkä takia myös Liigan ajatuksissa oleva tukipaketti Liigasta tippuvalle joukkueelle tulisi unohtaa jo heti lähtökuoppiinsa.

Olisiko jokin toisenlainen Liigan toimintamalli voinut olla mahdollisesti parempi ja Liigaa, sekä suomalaista jääkiekko kehittävämpi ratkaisu?

Niin siinä oiva kysymys ja varmasti jokaisella on omia ajatuksia miten Liigaa ja kotimaista jääkiekkoa tulisi tai voisi kehittää tavalla tai toisella.

Narripodi on pohtinut jo jonkin aikaa erilaisia vaihtoehtoja mitkä olisivat voineet olla hyviä ja mahdollisesti myös parempia vaihtoehtoa nyt tehdyn päätöksen sijaan, joten seuraavaksi Narripodin mietteitä miten olisi meidän näkökulmasta ollut parempi, mutta osin myös radikaalimpi tapa toimia.

Vaihtoehto 1

Liigaan ei otettaisi uusia joukkueita mukaan kaudelle 2024-2025 ja tuon kauden jälkeen olisi Liigasta pudotettu 3 joukkuetta pois ja tehty Liigasta 12:sta joukkueen sarja kaudelle 2025-2026 ja siitä eteenpäin.

Liigassa olisi kaudella 2024-2025 mennyt playoff peleihin 8:n parasta joukkuetta ja samaan aikaan Liigan runkosarjan seitsemän heikointa olisivat pelanneet karsintasarjan yhdessä Mestiksen voittaneen joukkueen kanssa ns. karsinta playoffina, mikä olisi muodostunut neljästä otteluparista mistä kunkin parin voittaja olisi saanut paikan 12:sta joukkueen Liigassa ja häviäjät olisi sitten sijoitettu pelaamaan Mestikseen.

Nuo otteluparit olisi voitu pelata esimerkiksi paras seitsemästä systeemillä tai paras viidestä kuten aikoinaan playoffit pelattiin.

Parit olisivat voineet olla esimerkiksi Liiga 9. vs Mestis mestari, Liiga 10. vs Liiga 15., Liiga 11. vs Liiga 14., Liiga 12. vs Liiga 13.

Vaihtoehto 2

Liiga olisi laajennettu 20:nen tai 24:n joukkueen sarjaksi missä olisi ollut perinteinen itä/läsi jako missä kummassakin lohkossa pelaisi 10-12 joukkuetta ja molemmissa lohkoissa olisi joukkueet pelannut omat kahdeksan joukkueen playoffit, minkä päätteeksi molempien lohkojen mestarit olisivat pelanneet koko Liigan mestaruudesta.

Lohkojen viimeiset pelaisi sitten Mestiksessä toiseksi tulleen joukkueen kanssa kolmikertaisen karsinta sarjan, minkä voittaja yhdessä Mestiksen mestarin kanssa pelaisi Liigassa seuraavalla kaudella.

Tämä malli olisi kuitenkin raskas ja tulisi varmasti lisäämään kysymyksiä riittääkö pelaajat ja miten/millä kriteereillä 4-9 joukkuetta valittaisiin Liigaan, jotta tuo joukkuemäärä saataisiin täytettyä.

Kyseinen sarjamalli ei myöskään isossa kuvassa palvelisi kovinkaan hyvin suomalaista jääkiekkoa eikä Liigaa ja pohdintojen myötä myöskin Narripodin tiimi ei näkisi tätä toteutuskelpoisena tällaisenaan tässä muodossa.

Vaihtoehto 3

Kaudella 2025-2026 Liigaa pelattaisiin 20-24 joukkueen voimin, mutta ne jaettaisiin tällä kertaa kahteen omaan sarjaansa mitkä kuuluisi kumpikin Liigan alle ja kaikkien Liigan sopimusten, sääntöjen ym. alle muodostaen A Liigan ja B Liigan missä molemmissa pelaisi 10-12 joukkuetta riippuen siitä onko Liigan alle valikoitu 20 vai 24 joukkuetta.

Molemmat A/B Liiga olisi omat Liigansa missä pelattaisiin omista mestaruuksista ja kauden päätteeksi A Liigan viimeien tippuisi B Liigaan ja B Liigan mestari nousisi A Liigaan, sekä lisäksi A liigan toiseksi viimeinen joukkue karsisi B Liigassa toiseksi tulleen kasaa A Liiga paikasta.

Puolestaan B Liigan viimeinen tippuisi myös suoraan Mestikseen ja Mestiksen mestari nousisi B Liigaan, sekä Mestiksessä toiseksi tullut ja B Liigassa toiseksi viimeisenä ollut joukkue karsisi pelipaikasta B Liigassa.

Tähän sarjamalliin voisi miettiä myös Suomen Cup:n uudelleen herättämistä ottamalla siihen mukaan myös Mestiksen, jolloin kolmen eri sarjatason joukkueet pelaisivat toisiaan vastaan ja kamppailisivat Suomen Cup voitosta.

Mestiksen joukkuemääräksi olisi hyvä myös määritellä 12:sta joukkuetta ja myös Mestiksen ja Suomi-sarjan välille muodostettaisiin karsinnat/putoamiset.

Tämä malli olisi myös Narripodin mielestä ja katsontakannassa paras, sekä kilpailullisin sarjamuoto.

Tässä sarja mallissa kilpailua olisi koko kauden ajan sarjojen sisällä ja myös niiden ulkopuolella Suomen Cupin muodossa.

Sarjoihin nouseminen tapahtuisi myös kilpailullisin kriteerein, sekä samalla sarjoista tultaisiin myös saamaan tasaisempia ja kilpailullisempia, mikä lisäisi niiden mielenkiintoa ja vetovoimaisuutta.

A ja B Liigoihin myös määriteltäisiin selkeät kriteerit ja ehdot mitkä joukkueiden tulisi täyttä esimerkiksi minimi budjetin osalta mikä sarjaan vaadittaisiin. Lisäksi A ja B Liigaan myös voitaisiin määritellä palkkakatto mikä olisi sidoksissa joukkueiden budjetteihin tai yleinen sarjaa koskeva palkkakatto järjestelmä mikä ei ole budjetteihin sidottu.

Myös Mestikselle ja Suomi-sarjalle tultaisiin määrittämään samalla omat vastaavat kriteerit, jotta Suomi-sarjasta Mestikseen nousevalla joukkueella/joukkueilla olisi lähtökohtaisesti jo budjetti ym. lähellä Mestis tasoa samoin sitten puolestaan Mestiksestä B Liigaan nousevalla joukkueella/joukkueilla olisi budjetti ym. lähellä B Liigan tasoa.

Lisäksi tässä mallissa Liigasta ei suoraan tarvitse tiputtaa nykyisistä joukkueista ketään pois Liigan katon alta.

A Liigan muodostaisi kauden 2024-2025 joukkueista 10-12 parasta ja B Liigan muodostaisi puolestaan 3-5 heikointa, sekä Mestiksen 5-9 parasta joukkuetta riippuen siitä pelaako sarjassa 10 vai 12 joukkuetta.

Huomioitavaa

Jokaisessa pohtimassamme vaihtoehdossa Liigaosakkeet ostettaisiin pois joukkueilta erikseen määritellyllä tavalla ja aikavälillä ja Liigaosake muuttuisi lisenssiksi, minkä kriteerit tulisi joukkueen täyttää vuosittain eikä lisenssi sisältäisi sarjan omistajuutta.

Palataan sitten takaisin Liigan nyt tekemään päätökseen Liigan aukaisemisesta ja karsintojen palauuttamisesta Liigan, sekä Mestiksen välille ja katsotaan mitä se tarkoittaa Jokereiden näkökulmasta

Nyt Liigan tekemä päätös tarkoittaa Jokereiden osalta sitä, että Liigapaikan ja Liigaan nousemisen tiestä tuli hieman mutkikkaampi, kun Liigapaikan saamiseksi tulee kaudesta 2024-2025 alkaen voittaa Mestiksen mestaruus ja päästä sen myötä pelaamaan Liigakarsintoihin.

Samalla kuitenkin pitää muistaa se, että Jokereiden edustajat ovat koko ajan puhuneet, että Liigaan tähdätään kaudelle 2025-2026, joten siihen nähden asia ei muutu vaan Jokereiden oma projekti ja agenda etenee sitä kohti.

Samalla Jokereiden edustajat ovat puhuneet siitä, että kilpailullisuus pitäisi ja olisi hyvä palauttaa Liigan, sekä Mestiksen välille ja nyt tuo myös toteutuu ja sen myötä myös omalta osaltaan palvelee Jokereiden agendaa ja tavoitteita päästä Liigaan kilpailullisin perustein.

Samalla kuitenkin on hyvä muistaa realiteetit, että nyt liigan päätöksen myötä ei ole Liigaan pääseminen enää ”yhtä yksinkertaista tai helppoa” mitä se olisi voinut olla mikäli Liiga olisi päättänyt pitää Liigan suljettuna ja ottaa mukaan joukkueita vain hakemusten perusteella miten se on ollut mahdollista viime vuosien aikana mikäli jokin joukkue olisi halunnut yrittää päästä pelaamaan Liigaan.

Tämä päätös myös tulee vaatimaan jokerifaneilta, sekä isolta Jokeriyhteisöltä kärsivällisyyttä ja sitä isoa uskollisuutta/tuen antamista Jokereille varsinkin sinä tapauksessa, jos Jokereiden Mestis taival tulee jatkumaan pidempään mitä isoimmissa toiveissa suurimmalla osalla fanien ja yhteisön jäsenien mielessään on, kun isoin toive on saavuttaa tuo Liigapaikka kaudelle 2025-2026, minkä myötä nousu takaisin Liigaan toteutuisi ja sen myötä pääsy tavoittelemaan siellä menestystä.

Unelmien ja uskon herääminen

Kaikista eri näkökulmista ja eri mielipiteistä huolimatta on kuitenkin sanottava, että Liigan avaaminen ja samalla Mestiksen, sekä Liigan välille karsintojen palauttaminen on hienoa ja hyvä asia, vaikka joukkue määrä tulee pysymään suurena yhdelle sarjalle, mikä tulee myös jatkossakin pitämään sarjan sisällä joukkueiden tasoerot suurina.

Kaikesta huolimatta toivottavasti tämä päätös kuitenkin tulee lisäämään uskoa Liigapaikasta myös Jokereiden lisäksi muissakin Mestis joukkueissa herättäen heidän organisaatioissa uinuvan unelman eloon pääsystä pelaamaan Liigassa.

Lopetetaan siis tälläkin kertaa tuttuun virkkeeseen ja sanontaan tuolta 90-luvulta, joten ei muuta kuin Matti ”Masa” Virmasen sanoin ”Näillä mennään” ja jäädään sen myötä katsomaan mitä tulevaisuus tuo tulleessaan.

Kiekkoterveisin

narripodi@gmail.com

Helsingin Jokerit palasi kotimaan kiekkokaukaloihin tyylillä

Helsingin Jokerit palasi kotimaisiin kiekkokaukaloihin odotetulla tyylillä ja mielenkiinnolla, sekä samalla sekoittamaan kotimaista kiekkopakkaa.

Niin se kiekkokausi 2023-2024 on saatu hienosti käyntiin, niin Liigan kuin Mestiksen osalta. Samalla myös Helsingin Jokerit palasi kotimaisiinkiekkokaukaloihin tyylikkäästi kaikkien erilaisten vaiheiden jälkeen mitä jääkiekon kulisseissa tapahtui mikä oli samalla osa syy siihen, että Jokerit asettui pelaamaan Mestikseen alkaneella kaudella.

Mitä kulisseissa tapahtui?

Jääkiekon kulisseissa kävi kuhina, kun tieto Jokereiden paluuaikeet tuli kiekkoväen tietoon, sillä olihan Jokerit pelannut 9-vuotta kansainvälistä KHL sarjaan mistä Jokerit poistui Venäjän aloitettua hyökkäys sodan Ukrainaan. Tuon jälkeen oli selvää, että Jokerit ei enää tule jatkamaan pelaamista Venäläis vetoisessa KHL sarjassa vaan suuntaavat katseet takaisin Suomen ja kotimaan kiekkokaukaloihin.

Jokereiden tavoitteena oli ensin päästä pelaamaan Liigaan takaisin mistä siirtyivät pelaamaan KHL sarjaan, mutta valtataistelu ja kulissipeli oli esteenä pääsyyn takaisin suoraan Liigaan. Kompastuskiveksi eteen tiellä Liigaan tuli Joel Harkimo, jonka johdolla Jokerit aluksi suunnittelivat toteuttaa paluu projektia.

Kuitenkin nimi Harkimo oli Liigalle ja liigajoukkueille liian raskasta hyväksyä ja sen ja erinäisten muiden syiden takia Jokereiden Liigapaikka kariutui.

Pienoinen muistutus mitä tapahtui jokereiden lähtiessä KHL kaukaloihin

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että Jokerit oli maksanut kaikille Liigajoukkueille 3 miljoonaa euroa per joukkue poistuessaan Liigasta ja siten maksoivat siis pääsystä pois Liigasta.

Tämä on hyvä kaikkien muistaa, sillä jokainen voi miettiä kukin tahollaan miten tuo on järjellä selitettävissä, kun liigalisenssin hinta tällä hetkellä on n. 3,5 miljoonaa euroa ja aikoinaan KooKoo ja Jukurit maksoi Liigalle lisenssistä 1,8 miljoonaa euroa/kpl.

Toisin sanoen Jokerit maksoi poistuessaan Liigasta jokaiselle joukkueelle lähes kaksinkertaisen liigalisenssin hinnan ja nyt paluuta suunnitellessaan eivät saaneet lupaa paluuseen vaikka olivat valmiita maksamaan liigalisenssin.

Syyksi mainittiin KHL ja Venäjä, mutta samaan aikaan liigassa pelaa useampi KHL:ssä pelannut pelaaja ja myös useampi valmentaja valmentaa Liigassa joilla on KHL taustaa.

Eikä siinä mitään tuo on nyt taakse jäänyttä ja siten historiaa ja nyt on aika suunnata katseet eteenpäin ja siihen miten Jokereiden paluu kotimaisiin kiekkokaukaloihin on alkanut.

Jokereiden historiallinen paluu kotimaan kaukaloihin

Niin se päivä sitten koitti to. 21.9.2023 milloin Jokerit teki paluun kotimaan kiekkoon ja Mestikseen.

Tuona torstaina pelattiin Mestiksen avausottelu Kiekko-Espoo vs Jokerit mihin Jokerifanit ja myös Jokerit tuli tyylikkäästi anteeksi pyytelemättä takaisin.

Jokerifaneja oli Espoon Metro Areenalla eri lähteiden mukaan katsomassa ottelua 2000-3500 kannattajaa ja samalla myös myös tuossa ottelussa tehtiin Mestis historiaa, kun Mestiksen katsojaennätys rikkoutui Metro Areenan loppuunmyynnin ansiosta ja ottelua ole seuraamassa 6982 katsojaa.

Ottelun päättyi myös Jokereiden hienoon jatkoaika voittoon 2-3 ja illan puhuttavin asia oli Jokereiden voiton lisäksi jokerifanien kovaääninen ja iloinen tunnelma fanien kannustaessa Jokereita äänekkäästi koko pelin ajan peitoten kotijoukkueen fanien kannustamisen. Tähän iso apu oli Jokereiden faniyhdistyksille varatutut ja myydyt 1400 lippua (3 kokonaista katsomoa) Metro Areenan yläkatsomosta vaihtoaitioita vastapäätä.

Eikä tämä jäänyt vain hetken huumaksi

Moni sanoi tuon Espoon pelin jälkeen, että se oli vain kauden avauksen huumaa, mutta niin ei ole ollut, sillä Jokerit on tähän mennessä ollut mukana rikkomassa pienempien Mestis joukkueiden yleisöennätyksiä mikä kertoo Jokereiden vetovoimasta ja kiinnostuksesta Jokereita kohtaan olevan iso myös Helsingin ulkopuolella.

Jokereiden kotipelien erikoisuus ja hieno pienoinen twisti

Jokereiden kotipelien osalta on tällä kaudella oma twisti ja erikoisuutensa, sillä Jokerit pelaa 13 kotipeliä Keravalla missä hallin yleisökapasiteetti on eri lähteiden mukaan 1240-1250 katsojaa ja tässä vaiheessa huomautettava, että alun perin suunnitelmien valossa hallin kapasiteetin laskettiin ja arvioitiin olevan muutostöiden, sekä lisäkatsomon rakentamisen jälkeen n.2500 katsojaa.

Hallin penkkien numeroinnin ja lisäkatsomolle (seisomakatsoma), sekä yleisen katsojamitoituksen kohdalla viranomaisten antamien määräysten jälkeen kuitenkin kapasiteetista putosi alaspäin alkuperäisestä suunnitelmasta.

Keravan pelit onkin ollut pienen katsojakapasiteetin myötä loppuunmyytyjä ja Keravan peleihin lippuja havittelevien tuleekin olla ajoissa ostamassa lippuja varmistaakseen pääsynsä eksoottiseen kokemukseen halliin missä on intiimi ja hieno tunnelma.

Paluu 90-luvulle ja Nordikselle (DDR bunkkeriin)

Jokerit myös tekivät alkavalla kaudella näyttävän paluun vanhaan kotihalliin Nordikselle 26-vuoden tauon jälkeen missä Jokerit pelaa 11 Mestiksen runkosarjapeliä ja kaikki mahdolliset playoff kotipelinsä.

Tuo paluu tapahtui ti. 26.9.2023, jolloin Jokerit kohtasi kotipelissää ja Nordiksen paluuottelussa Imatran Ketterän.

Kyseinen peli oli tunteikas ja paljon muistoja herättävä ja mikä hienointa hallilla nähtiin useamman sukupolven Jokerifaneja, jolloin eräällä tavalla samalla myös ympyrä sulkeutui ja nuoremoien sukupovien Jokerifanit pääsivät katsomaan Jokereiden ottelua halliin mistä isovanhempien ja vanhempien rakkaus Jokereihin oli alkanut.

Eikä Nordiksen paluuottelu jättänyt ketään kylmäksi, sillä tunnelma hallissa oli upea ja fanit kannustivat, sekä tukivat äänekkäästi Jokereita johdattaen Jokerit ottelussa 4-2 voittoon 6577 katsojan edessä.

Mestis historiaa toistamiseen

Monet sanoivat, että Jokerit ei kiinnosta tai sytytä, mutta sen Jokerit ja Jokerifanit ovat osoittaneet vääräksi useamman kerran ja moni sanoi myös, että Nordis on Jokereille ja Mestiksessä pelaavalle joukkueelle liian iso halli pelattavaksi.

Paluu ottelu Nordikselle keräsi 6577 katsojaa mikä omalta osaltaan kertoi epäilijöille sen, että Jokereille Nordis on hyvän kokoinen halli mihin Jokerit saa vedettyä yleisöä hienosti katsomaan peliä ja kannustamaan Jokereita menestykseen.

Viimeistään pe. 6.10.2023 monien epäilijöiden suut sulkeutui, kun Jokerit kohtasi pääkaupunkiseudun toisessa paikallispelissään Kiekko-Vantaan pelissä mikä samalla oli tribuutti peli edesmenneelle musiikki legenda Pave Maijaselle.

Kyseisessä pelissä tehtiin jälleen Mestis historiaa ja Jokerit oli toistamiseen mukana rikkomassa, sekä samalla tällä kertaa itse tekemässä historiaa ja ennätystä.

Nimittäin tuo kyseinen ottelu oli loppuunmyyty ja Nordikselle saapui katsomaan peliä 8200 katsojaa mikä on tätä nykyä myös samalla Mestiksen kautta aikojen isoin yleisömäärä mitä Mestis ottelussa on katsojia paikanpäällä ollut peliä katsomassa.

Tässä kohtaa on hyvä myös kertoa, että Mestiksessä ottelun yleisömäärä kerrotaan otteluun paikanpäälle tulleen katsojamäärän mukaan, kun sitten taas Liigassa nykyään ottelun yleisömäärä ilmoitetaan myytyjen lippujen ja kausikorttien mukaan paljonko peliin on siis myyty lippuja/kausikortteja ei sen mukaan paljonko yleisöä on tullut paikanpäälle peliä katsomaan.

Jokereiden kotipelit vetää yleisöä ja sytyttää yleisön, sekä nostaa tunnelman kattoon

Jokereiden kotipelit tosiaan vetää yleisöä hienosti ja tunnelma peleissä on hieno, sekä äänekäs ja se on herättänyt myös monet eri mediat kiinnostumaan Jokereiden peleistä, sekä pelitapahtumista niin kotipelien kuin myös vieraspelien osalta.

Alkukauden osalta Jokereiden yleisö statistiikka onkin Mestiksen korkein ja Liigan, sekä Mestiksen lukuja tarkkailtaessa toiseksi tai neljänneksi korkein riippuen siitä miten ja mitä tilastoja katsotaan.

Tilasto 1:

Jokereiden kotipelien yleisökeskiarvo laskettuna Nordiksen (kapasiteetti 8200 katsojaa) ja Keravan (kapasiteetti n.1250 katsojaa) pelien yleisömäärät yhteen on silloin kokonaisyleisömäärä n.4314 mikä olisi kuudenneksi paras.

Edellä on IFK n.7968 katsojaa, Tappara n.7497, Ilves n.6745 katsojaa, katsojaa, TPS n.5185, Ässät n.4523 katsoja. Nämä kyseisten joukkueiden yleisökeskiarvoja kauden tämän hetken peleistä.

Mikäli Jokereiden kohdalla laskettaisiin Liigahalleihin vertailukelpoisen hallin (Nordiksen) pelien yleisökeskiarvo olisi yleisökeskiarvo 7388 ja näin ollen keskiarvojen valossa Liigaan, sekä Mestikseen verratessa Jokereilla olisi toiseksi paras yleisökeskiarvo.

(Muistutus Liigassa ilmoitetaan yleisömäärä myytyjen lippujen/kausikorttien mukaan kyseiseen peliin, kun Mestiksessä ilmoitetaan peliin tulleiden henkilömäärän mukaan)

Tilasto 2:

Hallien käyttökapasiteetin täytön mukaan katsottuna Jokereiden kohdalla Keravan kotipelien täyttöaste on n.99% ja Nordiksen pelien osalta n.90% mikäli lasketaan molempien hallien keskiarvo täyttöaste olisi se n.94,5%.

Hallien kapasiteetin täyttöastevertailussa mikä on tarkin ja paras vertailupohja joukkueiden vetovoimaa katsottaessa ja sitä miten joukkueet saavat vedettyä yleisöä peleihin Jokerit on siis Liigaa, sekä Mestistä verrattaessa toisena edellä vain rakas naapuri ja verivihollinen IFK, jolla kyseinen täyttöaste on 96% ja Jokereilla Nordiksen osalta 90% ja tässä pitää nimen omaan katsoa Nordiksen osalta mikä on verrattavissa Liigajoukkueiden hallikapasiteettiin, kun sitten Kerava on vertailukelpoinen Mestiksen tilastoja katsottaessa.

Top 5 liigassa on IFK n.96%, Pelicans n.73%, Ässät n.71%, Sport n.69% ja JYP, sekä Lukko n.68%.

Huomioitavaa tässä on se, että Tapparan ja Ilveksen kohdalla olevat täyttöasteet mikä on Tapparalla n.56% ja Ilveksellä n.51% hallin (Nokia Areenan) kapasiteetista mikä on 13 330 katsojaa ja tämä on huolestuttavaa.

Katsaus Mestiksen yleisömääriin Jokereiden tultua Mestikseen

Kaudella 2022-2023 Mestiksessä pelejä kävi katsomassa alkukauden 41 ottelun aikana 30 158 katsojaa ja nyt Jokereiden tultua Mestikseen on kauden 2023-2024 ensimmäisen 41 ottelun aikana käynyt pelejä katsomassa 56 895 katsojaa ja Jokereiden kauden ensimmäiset 7 ottelua on kerännyt katsojia otteluihin 30 103 katsojaa.

Tuosta voi hyvin laskea ja nähdä sen, että Jokereiden tulo ja pelaaminen Mestiksessä on suoraan verrannollinen Mestiksen alkukauden kasvaneisiin yleisömääriin.

Mitä tästä on seurannut

Jokereita kohtaan oleva iso kiinnostus ja samalla Jokereiden ympärillä oleva hype tällä hetkellä on yhdessä Kiekko-Espoon pitkäjänteisen ja päättäväisen Liigaan pyrkimisen myötä pakottanut Liigan reagoimaan, sekä heräämään tekemään päätöksiä Liigan ja sen tulevaisuuden suhteen ja pohtimaan mahdollisia isoja jopa dramaattisia ratkaisuja miten Liigaa tulevaissudessa pelattaisiin.

Liigan toimistolla on jo vuosia mietitty esimerkiksi olisiko 20 joukkueen Liiga mahdollinen varsinkin, kun nyt Liigassa pelaa 15:sta joukkuetta ja mikäli Kiekko-Espoo nostetaan Liigaan olisi joukkuemäärä 16:sta joukkuetta.

Kuitenkin samaan aikaan paine edelleen kohdistuu Mestiksestä liigan suuntaan nostaa Jokerit ja IPK Liigaan, kun Jokerit vetää yleisöä halleihin ja samalla tuo tunnelmaa peleihin ja ottelutapahtumat on Liigatasolla samoin infra/puitteet, kun Jokereilla on Nordiksen kanssa sopimus jatkossa pelata kotipelinsä siellä ja mikäli entinen Hartwall Areena aukeaa on Jokerit valmiina siirtymään Areenalle pelaamaan ja tehden siten paluun kotiin pitkän tauon jälkeen.

Myös IPK on viime vuosina hätyytellyt Mestis mestaruutta ja on sen puolesta antanut kilpailulliset näytöt myös Liigan suuntaan kuten myös Kiekko-Espoo, mikä nyt aikoo hakea paikkaa Liigasta kaudelle 2024-2025.

Liiga vaikeiden asioiden äärellä

Liiga onkin siis vaikeiden kysymysten ja asioiden äärellä mitä tulisi tehdä ja miten toimia, sekä miettiä mikä olisi se koko Suomen jääkiekkoa edistävä ja eteenpäin vievä vaihtoehto.

Ei ole helppoa tehdä päätöstä varsinkin, kun Liigajoukkueet omistavat Liigan ja sen osakkeet, jolloin ilman isoja korvauksia ei Liiga voi tiputtaa joukkuetta tai joukkueita sarjasta, joten elämme mielenkiintoisia aikoja ja odotamme mielenkiinnolla millaiseen ratkaisuun Liiga päätyy ja lopulta uutisoi koko kiekkoväelle.

Ps. Näillä mennään sanoi jo aikoinaan Matti ”Masa” Virmanen ja niinhän se on eikä muuta voida.

Kiekkoterveisin